Jouduimme siis taas ostamaan uuden renkaan. Vasta vuosi sitten Ooppelin arvo nelinkertaistettiin ostamalla siihen yksi uusi talvirengas. Useampaa ei viitsitty ostaa, ettei naapurit ala liikaa kadehtia. Ei haluta kuitenkaan mitenkään erityisesti pröystäillä autokaunottarellamme. Uusimmat renkaat ovat nyt kivasti pysyneet hyvinä ja arvokkaina tämän talven säästeliäällä ajokilometrimäärällä.
Viimevuotinen renkaan hankinta oli hieno tilaisuus. Asentaja peitteli Ooppelin penkin ennen kuin istui sille. Oletin, että hän halusi suojata haalareitaan likaantumiselta, mutta hän sanoikin suojaavansa Ooppelin penkkiä! Oikein lämmin aalto läikähti sisimmässäni ja ryhti koheni siitä ilosta, että ammattilainen osaa noin arvostaa Ooppeliamme.
Ooppelin kasvillisuus on talvehtinut kohtalaisesti, vaikka tammikuussa oli pitkä ja kova pakkasjakso. Sammalet voivat suorastaan hyvin. Kuskin puolen kasvi sen sijaan oli valitettavasti paleltunut kuoliaaksi. Meillä on ollut erimielisyyttä siitä, mikä ko. kasvi oli. Minun mielestäni se oli orvokki tai koivu. Nehän ovat hyvin samankaltaisia kasveja. Paitsi että orvokin kukka on värikkäämpi. Jos kasvi olisi kestänyt talvehtimisen ja saanut jatkaa kasvamistaan, olisin kyllä erottanut, kumpi se oli. Koska se ei talvehtinut, se oli ehkä orvokki? Mieheni mielestä kasvi oli puolukka. Ei siihen kyllä marjoja ehtinyt tulla.
Ooppelin turvatyynyt eivät olleet talvella paikoillaan, ne pitää muistaa asentaa ennen seuraavaa ajoretkeä. Ooppelissa on turvatyynyt myös takapenkillä. Tai tarkkaan ottaen ainoastaan takana, sillä kuskin toimintaa Ooppelin turvatyynymalli vähän haittaa.
Mukaan vielä varakäynnistystyökalut eli käykkiskaapelit, vasara, lumiharja ja näppylähanskat ja keväisen aurinkoiset automatkat on valmisteltu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti