Ooppeli on vähän niin kuin perheenjäsen ja siitä on aika
paljon kerrottavaa. Tällä kertaa joku sananen sen saundeista. Ajoin kerran sähköautolla, josta ei kuulunut minkäänlaista ääntä - se oli outoa ja epäilyttävää. Ooppeli sen sijaan indikoi tekemisiään hyvinkin vaihtelevalla ja
vivahteikkaalla äänimaailmalla. Aiemmin se esimerkiksi ulisi erittäin voimakkaasti ilosta
muutaman kilometrin aina kun se pääsi baanalle ja taas paluumatkalla kotitielle kääntyessään (jotkut väittivät,
että tuulettajan hihna oli löysällä). Kun alkumatkan uikutus loppui, tiesi, montako kilometriä oli ajettu. Parin viime vuoden ajan pohjasta on kuulunut tietyillä nopeuksilla kovanlaista pauketta. Ikään kuin
katsastusmies olisi unohtunut auton alle ja paukuttelisi edelleen
vasaralla pohjaa. Ei siellä kuitenkaan ketään näy, mutta
ajonopeuden voi paukkeesta päätellä.
Välillä matkanteko on Onslow ja Daisy -tyyppistä ja yksittäisiä
paukahduksia kuuluu, vaikkapa renkaiden räjähdellessä tai muuten
vaan. Muinoin Sotkamossa ajellessamme minä kuskina ja pari
kanssamatkustajaa vetäisimme päät polviin, kun kiväärin
laukaukselta kuulostava ääni kajahti Ooppelissa. Oli pakko pysähtyä, sillä ajaminen pää polvien välissä on
hankalaa ja vaarallista, vaikkei Sotkamo kovin vilkasliikenteinen
olekaan. Epäilimme, että kukaan ei ammuskele autoilijoita Sotkamon
keskustassa, joten uskaltauduimme ulos tarkistamaan äänen
aiheuttajaa. Takaluukkua avoinna pitävä jousi oli paukahtanut
poikki eikä takaluukku sen jälkeen ole pysynyt enää itsestään
auki. Toki mieheni hankki sittemmin lisävarusteen pitämään
luukkua ylhäällä. Ylemmässä kuvassa prototyyppi, joka luonnollisesti maalattiin Ooppelin värimaailmaan sopivaksi ja merkittiin asiaankuuluvasti.
Lisävarusteen käyttö vaatii tietoa ja osaamista, jota ei
välttämättä nykyajan autorosvoilta löydy. Siksi olemmekin
miettineet, pitäisikö takaluukkuun liimata ”Varo giljotiinia”
-varoitustarra. Takaluukku on nimittäin todella raskas. Se saattaa
pysyä hämäävästi hetken ylhäällä, mutta rysähtää yhtäkkiä
alas kuin giljotiini. Oma porukka tunnistaa vaaran, mutta
varomattomalta rosvolta saattaa irrota pää takakonttiin. Jos
ooppelikuski ei huomaa rosvontorsoa ooppelin takana ja lähtee vaan
ajelemaan, niin ompa kyllä ikävä yllätys, kun avaa seuraavan kerran
takakontin. Sitä ennen on kuulosteltu aivan uutta mielenkiintoista
vierivän kuulan saundia takakontin tienoilta.
Toisaalta ooppelimme ei välttämättä ole muutenkaan kovin
houkutteleva rosvoille.
Otsikon selitys: Ooppelimme meni viikko sitten enemmistön
epäilyistä huolimatta taas heittämällä katsastuksesta läpi. One
more year! Automaailman Teemu Selänne! Ooppeli täyttää tänä
vuonna vasta 28 vuotta. Minkä ikäisenä ihmisteemuselänne lopetti
aktiiviuransa? Vai lopettiko edes vielä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti